Läpimurtoja keliakian hoidossa

Kalle Kurpan työ lasten suolistosairauksien ja keliakian tutkimuksessa auttaa pieniä potilaita monin tavoin. ”Uusilla menetelmillä keliakian diagnosoiminen helpottuu. Toivottavasti nykyistä useampi lapsi pääsee hoidon piiriin.”

Kun lapsella epäillään keliakiaa, hänet on tähän asti pitänyt tähystää. Lapsilla tutkimus tehdään epämiellyttävyytensä vuosi nukutuksessa ja toimenpiteeseen tarvitaan useita ammattilaista.

Olen iloinen, että Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tekemämme tutkimus osoittaa, että lähitulevaisuudessa ainakin osasta tähystystutkimuksista voidaan luopua. Jatkossa suurelle osalle lapsista diagnoosin tekemiseen riittää pelkkä verikoe. Maailmanlaajuisesti diagnostiikan muutos koskettaa jopa miljoonia lapsia, helpottaa taudin löytymistä ja säästää paljon rahaa.

Vielä 1980-luvulla keliakia tarkoitti lapselle usein merkittävää sairastuvuutta, huonoa kasvua ja vakavia pitkäaikaiskomplikaatioita. Tilanne on nyt selvästi parempi, mikä on perusteellisen tutkimustyön ansiota. Silti potilaiden löytäminen pelkkien oireiden perusteella on haastavaa eikä lainkaan kaikkia potilaita löydetä. Toinen merkittävät tutkimuksemme liittyykin keliakian tehostuvaan diagnostiikkaan. Tutkimuksemme osoittaa, että keliakiaa kannattaa seuloa riskiryhmistä, kuten potilaiden lähisukulaisten joukosta. Tämän vuoksi entistä useampi keliakiaa tietämättään sairastava lapsi tulee löytymään, mikä nopeuttaa hoidon alkamista ja ehkäisee sairauteen liittyviä komplikaatioita.

Lasten hoitaminen on kiitollista työtä, sillä he yleensä paranevat hyvin, mistä tulee itsellekin palkitseva olo. Pidän myös lasten avoimuudesta ja suorasanaisuudesta.

Suolisto on ihmisen suurin immunologinen elin ja sen hyvinvointi vaikuttaa moneen asiaan. Viime aikoina suolistosairaudet ovat alkaneet yleistyä myös lapsilla. Tutkijana minua kiinnostaa, mistä lasten keliakia ja Crohnin tauti saavat alkunsa ja miten niitä voisi hoitaa paremmin. Toisin kuin muissa autoimmuunisairauksissa, keliakian ulkoinen aiheuttaja tiedetään. Sen vuoksi taudin hoitomahdollisuudet ovat muita paremmat.

Yliopistolla on jo seuraava sukupolvi perehtymässä näihin kysymyksiin. Tuntuu tärkeältä, että saan innostaa heitä tutkimukseen. Tutkimuksessa tarvitaan myös laajaa yhteistyötä.

Viime vuosina julkinen tutkimusrahoitus on vähentynyt ja olemme hyvin suurelta osin säätiöiden ja lahjoitusten varassa. Itse teen työtä usein ilman palkkaa ja omalla ajalla, mutta jokainen verikoe maksaa ja avustavaa henkilökuntaa on oltava. Ilman rahoitusta tutkimuksessa ei valitettavasti saada paljonkaan aikaiseksi.

Olen hyvin otettu, että Lastentautien Tutkimussäätiö on myöntänyt minulle Helena ja Niilo Hallman –palkinnon. Se on tärkeä tunnustus ja tulee nöyrä olo, kun pääsen muiden palkittujen jatkumoon.

Toivottavasti työmme tulee näkyvämmäksi. Me oikeasti parannamme täällä lapsia. Tutkimus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset alkavat todella näkyä vasta vuosien kuluttua.

Kalle Kurppa
lastentautiopin dosentti, tutkijalääkäri, Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen sairaala

Tamperelainen tutkijalääkäri, dosentti Kalle Kurppa on vuoden 2018 Helena ja Niilo Hallman -palkinnon saaja. Helena ja Niilo Hallman -palkinto jaetaan joka toinen vuosi nuorelle, kansainvälistä tunnustusta saaneelle suomalaiselle lastentautien tutkijalle. Sen suuruus on 15 000 euroa. Palkinnon jakaa Lastentautien tutkimussäätiö.

Lue lisää