Yksi ensimmäisiä onnistumisiani oli, kun kehitimme yhdessä tutkijakollegoideni kanssa 1990-luvun puolivälissä FSH-hoidon siittiötuotannon vajavaisuudesta kärsiville pojille. Tätä hoitoa on sittemmin käytetty paitsi Suomessa niin myös ulkomaisissa keskuksissa. Aiemmin ajateltiin yleisesti, että potilaat, joille tämä hoitomuoto kehitettiin – ja joille ei tule murrosikää ilman hoitoa – tarvitsevat hormonihoitoa koko elämänsä ajan. Tutkijatohtorijaksollani Harvardin yliopistossa osoitimme kuitenkin, että peräti kymmenellä prosentilla heistä murrosikä kyllä lopulta käynnistyy, mutta vasta aikuisena.

Siitä, mikä murrosiän käynnistää, ei tiedetä juuri mitään. Olikin valtava edistysaskel, kun tutkimusryhmäni onnistui viime vuonna valmistamaan ensimmäisenä maailmassa alkion pluripotenteista kantasoluista murrosikähermosoluja. Nyt voimme tutkia ja ymmärtää entistä paremmin murrosiän käynnistymisen mekanismeja ja myös harvinaissairauksia, jotka johtavat murrosiän puuttumiseen. Olemme jo tehneet useita mielenkiintoisia uusia havaintoja, jotka pyrimme julkaisemaan kansainvälisesti arvostetuissa tieteellisissä sarjoissa.

Lastentautien tutkimus tarvitsee tulevaisuudessa entistäkin enemmän kansainvälisiä verkostoja ja näkyvyyttä. Lastentautien tutkimussäätiö on Suomessa lasten ja nuorten terveyden tutkimuksen kantava voima. Tutkimuksen laatu vertautuu suoraan käytettävissä oleviin resursseihin, eikä niitä ole enää varaa heikentää.

Taneli Raivio, LT
Lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi
Tutkimuksesta ja opetuksesta vastaava ylilääkäri (HYKS Lasten ja nuorten sairaudet)
Translationaalisen lastentautiopin Niilo Hallman professori ja Lastentautien tutkimuskeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopisto.