Lastentautien tutkimussäätiö laittoi alkuun lasten sairauksen tutkimuksen Suomessa 1940-luvulla. Meitä tarvitaan yhä, jotta tutkijoilla on työhönsä riittävästi resursseja ja he voivat löytää keinoja yhä useampien lasten auttamiseksi ja parantamiseksi.
Lue tarinat siitä, mikä merkitys työllämme on tutkijoille ja sairastuneiden lasten läheisille.
Korona ja rs-virus tarttuvat lapsiin lähes päinvastaisesti
Tutkija Santtu Heinonen tutkii kahden hyvin erilaisen taudinaiheuttajan, covid19- ja RS-viruksen vaikutuksia lapsiin. Ei ihme, että hänen tutkimuksensa on sekä median ja kollegoiden intensiivisen mielenkiinnon kohteena.
Triathlon on isän ja tyttären yhteinen haave
Täysmatkan triathlon, eli 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja 42 kilometriä juoksua. Siinä haave, joka alkoi elää keravalaisen Tomi Jaakkolan mielessä koronakeväänä 2020. Ainutlaatuisen haaveesta teki se, että Tomi halusi tehdä sen yhdessä monivammaisen tyttärensä Sumin kanssa.
6G-tekniikka vyöryy lasten luunmurtumien hoitoon
Lastenkirurgi ja lasten ortopedi Juha-Jaakko Sinikumpu kutsui työryhmäänsä paitsi muita kirurgeja, myös insinöörejä, biokemistejä ja geenitutkijoita. Yhteistyössä syntyy uusia hoitomenetelmiä, jotka vähentävät hoidontarvetta sekä sairaalapäiviä.
lue lisää
Lasten syöpähoito yksilöllistyy
Sytostaattihoidot ovat elintärkeitä syövästä paranemiseen, mutta haitallisia lapsen suolistolle ja myöhemmälle terveydelle. Liisa Järvelä tutkii, miten haittoja voisi pienentää.
Vastasyntyneen maksasairaus vaatii nopeita toimenpiteitä
Professori Mikko Pakarinen tutkimusryhmänsä kanssa tutkii lasten maksa- ja mahasuolikanavan synnynnäisiä sairauksia.
Läpimurtoja keliakian hoidossa
Kalle Kurpan työ lasten suolistosairauksien ja keliakian tutkimuksessa auttaa pieniä potilaita monin tavoin. ”Uusilla menetelmillä keliakian diagnosoiminen helpottuu. Toivottavasti nykyistä useampi lapsi pääsee hoidon piiriin.”
Tutkimusprojekti antaa nimen tuntemattomille taudeille
Johanna Uusimaa työryhmineen tutkii harvinaisia lasten perinnöllisiä aivosairauksia, jotka oirehtivat kehityshäiriöinä, epilepsiana tai erilaisina liikehäiriöinä. Paremmalla hoidolla voidaan vaikuttaa sairastuneen elämänlaatuun koko hänen elämänsä ajan.
Murrosiän mysteeri avautuu koko ajan
Murrosikä on kiehtova ja myrskyisä elämänvaihe. Mutta joistain syistä kaikilla lapsilla murrosikä ei käynnisty, ja näitä syitä olen tutkinut yli 20 vuotta.
Kiitos tutkijoiden, Lukalla menee hyvin
Kun lapsella puhkeaa diabetes, koko perhe on uuden edessä. Lääketieteen ansiosta espoolainen Luka Leivo pystyy kuitenkin elämään normaalia elämää.
Puolet lääkäriä, puolet tutkijaa
Jenni Rosendahl on puolet viikosta sairaalassa lastenlääkärinä, ja loppupäivät hän tekee d-vitamiinitutkimusta. ”Arki lastenlääkärinä pitää jalat maassa ja pystyn hyödyntämään tutkimustuloksia sairaalan arjessa.”
Uusi teknologia avuksi keskosten ja pikkuvauvojen hoitoon
Sampsa Vanhatalon tutkimusryhmät kehittelevät välineitä, joilla vauvojen CP-vammoja voitaisiin havaita nykyistä aiemmin. Vanhatalo on jo kehittänyt keskosvauvojen hoitoon EEG-myssyn, ja seuraavaksi vuorossa on unipatja, älypotkupuku ja kognitiivinen kasvukäyrä neuvolakäyttöön.
Uudella menetelmällä vastauksia kantasolusiirron arvoituksiin
Eliisa Kekäläinen haluaa löytää syyn sille, miksi esimerkiksi leukemiaa sairastavalle lapselle tehtävä kantasolusiirto ei aina onnistu. Täysin uudenlaisen tekniikan avulla Kekäläinen voi pureutua tutkimaan yksittäistä solua.
Kilpirauhassairauksia aiheuttavien geenien kimpussa
Jukka Kero haluaa selvittää, miten geenit vaikuttavat kilpirauhassairauksien syntyyn. Yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa hän on löytänyt myös uusia geenejä, joiden ei tiedetty osallistuvan kilpirauhasen toimintaan.
lue lisää
Mullistava matka mikrobiomiin
Lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen tutkii vastasyntyneiden vauvojen ensimmäisiä ulosteita. Ne saattavat antaa vinkkejä lapsen myöhemmästä terveydestä.