Lastentautien tutkimussäätiöltä ennätykselliset lähes kolme miljoonaa euroa apurahoja tutkimukseen

Lastentautien tutkimussäätiö (LTS) on myöntänyt ensi vuodelle lähes kolme miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Jaettu summa oli jälleen ennätyksellisen suuri.

Suurimman apurahan, 160 000 euroa, sai Helsingin yliopistolla kliinisenä opettajana ja HUSissa lastenendokrinologina toimiva Anna-Kaisa Tuomaala. Apuraha myönnettiin tutkimukseen, jossa selvitetään, voitaisiinko varhain käyttöön otetulla älypumppuhoidolla, eli itsesäätävällä insuliinipumpulla, vähentää diabeteksen aiheuttamia elinkomplikaatioita ja pitkällä aikavälillä vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Itsesäätävä insuliinipumppu mittaa diabetespotilaan ihonalaiskudoksen glukoosipitoisuutta viiden minuutin välein, ja lisää tai vähentää insuliiniannosta automaattisesti.

Anna-Kaisa Tuomaala toimii Helsingin yliopistolla kliinisenä opettajana ja HUSissa lastenendokrinologina. Kuvaaja: Hanna Raijas-Turva, HUS

”Älypumppuhoito maksaa vuodessa potilasta kohden 3 000–4 000 euroa enemmän kuin tavallisella insuliinipumpulla toteutettava hoito. Se voi kuitenkin pitkällä aikavälillä olla kustannustehokas hoitomuoto, sillä olemme jo aiemmassa tutkimuksessa osoittaneet, että älypumppu parantaa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainoa. Jos lasta hoidetaan alusta alkaen tehokkaasti, hän todennäköisesti välttyy aikuisena vaikeilta elinkomplikaatioilta. Tällä hetkellä tyypin 1 diabetesta sairastavat jäävät eläkkeelle keskimäärin 54-vuotiaina. Sekin tulee yhteiskunnalle kalliiksi”, Anna-Kaisa Tuomaala kertoo tutkimuksen taustoista.

Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabetespotilasta, joista 5 000 on lapsia ja nuoria. Vuosittain sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta lasta.

Tuomaalan tutkimukseen otetaan mukaan HUSin alueelta 100 lasta ja nuorta, jotka ovat 7-16-vuotiaita. Heidän hoitoaan seurataan jopa 15 vuotta.

Seuraavaksi suurimpia, 150 000 euron apurahoja, myönnettiin yhteensä neljä kappaletta. Apurahan saivat dosentti Antti Haapalainen Oulun yliopistosta, professori Kirsi Jahnukainen Helsingin yliopistosta, professori Jarmo Jääskeläinen Kuopion yliopistosta ja professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.

Kaikkiaan lastentautien tutkimusapurahoja sai 105 eri tutkimusryhmää tai yksittäistä tutkijaa. 22 prosenttia jaetuista apurahoista kohdistui endokrinologian ja diabetologian tutkimukseen, ja loput melko tasaisesti muiden lastentautien alojen tutkimukseen.

Säätiön tutkimukselle jakama summa kasvanut nopeasti

Lastentautien tutkimussäätiö myönsi vuodelle 2026 tutkimusapurahoja yhteensä 2,98 miljoonaa euroa. Jaettu summa on kasvanut nopeasti, sillä vielä vuonna 2020 se oli alle kaksi miljoonaa euroa.

”Tutkimus tarvitsee jatkuvuutta, minkä eteen Lastentautien tutkimussäätiö on toiminut jo yli 60 vuoden ajan. Korkeatasoisen pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena suomalaislapset saavat maailman parasta hoitoa”, sanoo Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman.

Vajaa puolet (48 kpl) myönnetyistä apurahoista kohdistui tällä kertaa tutkimushankkeisiin, kahdeksan apurahaa myönnettiin post doc -tutkijoille ja 49 apurahaa väitöskirjatyöhön.

”Erityisesti tutkijalähtöisiin lasten kliinisiin laitetutkimuksiin on vaikeata saada rahoitusta, koska tutkittavat laitteet maksavat suhteellisen paljon. Lastentautien tutkimussäätiön antama tuki on siis ensiarvoisen tärkeätä, jotta esimerkiksi me voimme tällaisen tutkimuksen ylipäänsä tehdä”, Anna-Kaisa Tuomaala kiittelee.

Lisätietoja:
Tor Bergman, hallituksen puheenjohtaja, Lastentautien tutkimussäätiö, p. 040 555 4414

Anna-Kaisa Tuomaala, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto, ja lastenendokrinologi, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, p. 050 543 0180, sähköposti: anna-kaisa.tuomaala@hus.fi

Kaikki Lastentautien tutkimussäätiön vuodelle 2026 myöntämät apurahat löytyvät säätiön nettisivuilta täältä.