Lastentautien tutkimussäätiöltä ennätysmäärä – lähes 2,9 miljoonaa euroa – apurahoja tutkimukseen

Lastentautien tutkimussäätiö (LTS) on myöntänyt lähes 2,9 miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Jaettu summa on ennätyksellisen suuri.

Suurimmat apurahat myönnettiin Turun yliopiston dosentti Vilhelmiina Parikan tutkimusryhmälle (180 000 euroa) sekä Helsingin yliopiston professori Mikko Pakarisen tutkimusryhmälle (176 000 euroa).

Parikan tutkimusryhmä tutkii vastasyntyneiden synnytyksen aikaisesta hapenpuutteesta johtuvia aivovaurioita ja sitä, mikä rooli valkosoluilla ja puolustusjärjestelmän aktivoitumisella on aivovaurioiden syntymisessä. Tavoitteena on selvittää, voisiko vastasyntyneen aivoja suojata tulehdusreaktion sammuttavalla täsmälääkkeellä.

Mikko Pakarinen tutkimusryhmineen tutkii vastasyntyneiden maksasairauksia, jotka pahimmillaan johtavat lapsen menehtymiseen. Tutkimusryhmä selvittää, mitkä tautimekanismit aiheuttavat sen, että maksavaurio etenee onnistuneesta leikkaushoidosta huolimatta. Tavoitteena on löytää hoitokeinoja, joilla potilaiden maksansiirrot voitaisiin välttää.

”Säätiöiden rooli tutkimuksen rahoittamisessa on tänä päivänä äärimmäisen tärkeä, sillä ne mahdollistavat pitkäjänteisen tutkimuksen suunnittelemisen ja tekemisen. Tutkimuksessa ei jaeta pikavoittoja, vaan uusien hoitovaihtoehtojen löytyminen vaatii paljon aikaa ja työtä. Meidänkin tutkimuksessamme seuraavat kolme vuotta ovat tärkeitä, sillä tässä vaiheessa meidän on aidosti mahdollista löytää aivovaurioon liittyviä varhaisvaiheen muutoksia, jotka voivat johtaa uusien hoitovaihtoehtojen löytymiseen”, Vilhelmiina Parikka kertoo. Hän toimii tutkimustyönsä ohessa lastenlääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Tutkija-lääkäreiden tutkimusten tulokset siirtyvät nopeasti hoitokäytännöiksi

Lastentautien tutkimussäätiö myönsi tutkimusapurahoja yhteensä 110 eri tutkimusryhmälle tai yksittäiselle tutkijalle.

”Erityisesti kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu julkinen rahoitus on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Jos säätiöt eivät lisää panostustaan, on vaarana, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu”, sanoo Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman.

”Lastentautien tutkimussäätiön rahoitus mahdollistaa useiden tärkeää hoitotyötä tekevien lääkäreiden tieteellisen tutkimustyön. Tällöin uusimman tutkimuksen tulokset myös siirtyvät nopeasti lasten ja nuorten hoitokäytännöiksi”, toteaa Tor Bergman.

Lastenneurologia ja neonatologia kärjessä tänä vuonna

Ensi vuodelle myönnetyistä apurahoista 40 prosenttia kohdistuu lastenneurologian, neonatologian (vastasyntyneiden), endokrinologian (sisätautien), diabetologian ja lasten infektiotautien tutkimushankkeisiin. Muut apurahat jakautuvat melko tasaisesti lastentautien eri alojen tutkimukseen.

Haettujen ja jaettavien apurahojen määrä tutkimusaloittain vaihtelee vuosittain. Myönnettävien apurahojen painottumiseen aloittain voi vaikuttaa myös yksittäisten ansiokkaiden tutkimushankkeiden käynnistyminen.

Runsaat puolet myönnetyistä apurahoista kohdistuu tällä kertaa tutkimushankkeisiin ja vajaa puolet väitöskirjatyöhön. Lisäksi myönnettiin joitakin apurahoja kliinikkotutkijoille ja post doctoral -työskentelyyn ulkomailla.

Kaikki Lastentautien tutkimussäätiön vuodelle 2025 myöntämät apurahat löytyvät säätiön nettisivuilta täältä.