Apulaisprofessori Samuli Rautava etsii keinoja, joilla vastasyntyneiden hengenvaaralliset bakteeritulehdukset pystytään tunnistamaan. Nykyisin liian moni vauva saa antibioottikuurin, joka myöhemmin osoittautuu tarpeettomaksi. Antibiooteilla on haitallisia vaikutuksia lasten suolistoon sekä kasvuun.
”Monella vastasyntyneellä on elämän alkuvaiheessa pieniä hengitysvaikeuksia. Ne ovat normaaleja ja johtuvat siitä, että vauva on juuri alkanut käyttää keuhkojaan. Vaivat katoavat yleensä tunneissa, viimeistään parissa päivässä. Lääkärin kannalta on pulmallista, että saman tyyppisiä oireita liittyy myös vastasyntyneen bakteeritulehdukseen. Hoitamattomana tulehdus voi olla hengenvaarallinen. Tulehdusta on vaikea todentaa, joten suositusten mukaan vauvoille määrätään antibiootteja varmuuden vuoksi. Tilastoista tiedämme, että tulehdustila on vain noin yhdellä vauvalla tuhannesta, mutta Suomessa sairaalasta riippuen antibiootteja saa 5–10 prosenttia vastasyntyneistä. Yhdysvalloissa niitä annetaan vauvoista jopa 40 prosentille.
Tutkimuksemme osoittaa, ensimmäistä kertaa maailmassa, että vastasyntyneenä saadulla antibioottialtistuksella on pitkäaikaisia vaikutuksia lasten kasvuun. Pojilla elämän ensi päivinä saatu antibiootti hidastaa pituuskasvua ja painon kehitystä kuuteen ikävuoteen asti. Tytöillä näin ei tapahdu. Lasten suolistoon antibiootti aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kahteen ikävuoteen asti.
Nämä alkuvuodesta 2021 valmistuneet tutkimustulokset olivat yllätys jopa itselleni. Olemme niiden ansiosta käynnistäneet kolme jatkotutkimusta. Selvitämme parhaillaan suomalaisista terveysrekistereistä, mitä muita vaikutuksia varhaisella antibioottialtistuksella on pitkäaikaissairauksien, kuten atooppisten sairauksien ja astman ilmaantuvuuteen.
Tutkimuksen toisessa osassa etsimme keinoja, joilla vastasyntyneen vauvan bakteeritulehdus voidaan diagnosoida nopeasti ja luotettavasti. Luomme uudenlaisia mittareita vauvojen varhaisten puolustusjärjestelmän vasteiden tunnistamiseen. Jos elimistössä on tulehdus, lapsi tarvitsee nopeasti oikeanlaista antibioottia, mutta terveitä lapsia ei pitäisi lääkitä.
Kolmas tutkimuksemme keskittyy niihin vastasyntyneisiin, joille antibiootti on tarpeen. Haluamme suojata heidän suolistoaan lääkkeen haitallisilta vaikutuksilta. Olen töissä Helsingissä HUS:in vastasyntyneiden teho-osastolla osaston ylilääkärinä. Jo ennen työsuhteeni alkamista täällä oli tehty mielenkiintoinen tutkimusta ulostesiirteistä. Siinä osalle keisarinleikkauksella syntyneistä vauvoista istutettiin oman äidin ulostenäytteestä valmistettu bakteerivalmiste. Näille riskilapsille se antaa rautaisannoksen hyviä suolistobakteereja. Jatkossa selvitämme, miten antibioottihoitoa saaneiden imeväisten suoliston mikrobiston kehitystä voitaisiin tukea.
Lääketieteessä on pitkään kannettu huolta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistymisestä. Suomessa antibiootteja annetaan kansainvälisesti vertaillen silti melko maltillisesti ja korostan mielelläni, että antibiootit ovat viime vuosisadan tärkeimpiä lääketieteellisiä keksintöjä. Niiden ansiosta voidaan hoitaa tulehduksia, tehdä suuria leikkauksia ja antaa syöpähoitoja, mutta silti antibioottien käyttöä tulisi pyrkiä rajoittamaan.
Sekin on tärkeä muistaa, että jos lääkärit hoitaisivat antibiooteilla vain aivan varmoja tautitapauksia, osa antibioottia tarvitsevista lapsista jäisi ilman hoitoa. Siksi tietty määrä turhia lääkekuureja täytyy hyväksyä. Tutkimuksen ansiosta turha lääkitseminen ja sen haittavaikutukset tulevat toivottavasti vähenemään.
Nykyisin tutkijoiden on vaikea saada sellaista rahoitusta, joka mahdollistaa pitkäaikaisen perehtymisen tutkimusaiheeseen ja aiemmille tuloksille rakentuvan jatkotutkimuksen. Näinä aikoina tunnutaan korostettavan lähinnä nopeita innovaatioita tuottavaa tiedettä. Tällaisessa ilmapiirissä on hyvin tärkeää, että Lastentautien tutkimussäätiö tukee pitkäjänteistä ja johdonmukaista tutkimusta. Säätiössä ymmärretään, miten tiede etenee. Jokaisen oven takaa ei löydy aarretta, vaan ovia on avattava paljon ja pitkän aikaa, jotta jonkun oven takaa se aarre löytyy. Säätiön rahoittamalla tutkimuksella saimme tärkeitä tuloksia ja nyt jatkamme työtä säätiön uudella rahoituksella.”
Samuli Rautava
Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi
Osaston ylilääkäri, vastasyntyneiden teho-osasto, HUS
Turun yliopisto, dosentti