Lastentautien tutkimussäätiö jakoi jälleen tutkimukseen liki 2 miljoonaa euroa
Lasten ja nuorten mielenterveyden tutkiminen kiinnostaa tutkijoita. Yli kymmenesosa myönnetyistä apurahoista meni lasten ja nuorten mielenterveyden tutkimukselle.
Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt jälleen lähes 2 miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Tänä vuonna tutkimusapurahoja haettiin aiempia vuosia enemmän lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden tutkimiseen, ja siihen myönnettiinkin rahaa lähes 300 000 euroa.
Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori Eeva Arosen tutkimus sai Lastentautien tutkimussäätiöltä 120 000 euroa sen selvittämiseen, miten lasten ja nuorten stressiä voitaisiin tunnistaa nykyistä paremmin ja tarjota tukea jo ennen kuin stressi ja paha olo eskaloituvat mielenterveyden häiriöiksi.
”Kun apua olisi tarjolla riittävän ajoissa, vältyttäisiin vakavammilta ongelmilta. Nyt lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikoiden ruuhkat ovat valtavia, ja erikoissairaanhoidon resurssit eivät riitä kaikkien psyykkisesti oireilevien lasten tutkimiseen ja hoitamiseen”, Eeva Aronen sanoo.
Tutkimuksessa stressistä kerätään tietoa paitsi kyselyin myös mittaamalla lapsen ja nuoren sykevälivaihtelua, unen laatua sekä esimerkiksi hiuksista mitattavaa stressihormoni kortisolia. Tutkimuksessa selvitetään myös, mikä vaikutus vanhemman stressillä on lapsen oireiluun sekä kerätään tietoa korona-ajan vaikutuksista perheisiin.
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sai 90 000 euroa seurantatutkimukseen, jossa selvitetään kuinka alaikäisinä viha- ja väkivaltaongelmien takia oikeuspsykiatriseen hoitoon ohjatut lapset ja nuoret myöhemmin selviävät elämässään.
”Haluamme selvittää minkälaiset mielenterveyden häiriöiden piirteet viittaavat siihen, että nuorella on myöhemmin isompi riski väkivaltaan tai rikoksiin. Toisaalta haluamme myös tunnistaa, mitkä merkit viittaisivat siihen, että hyvin vaikeista käytösongelmista kärsivällä nuorella on hyvät mahdollisuudet saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tieto auttaisi kehittämään palveluita ja niiden vaikuttavuutta”, Riittakerttu Kaltiala kertoo.
”Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi koronaepidemian aikana. Lasten ja nuorten pahoinvointi on valtava yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkaisemiseen löydetään koko ajan uusia keinoja. Mutta lisää tarvitaan”, Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Tor Bergman sanoo.
Esimerkkejä muista rahoitetuista tutkimuksista:
Antti Haapalainen: Spontaanin ennenaikaisen ja täysiaikaisen synnytyksen säätelymekanismit
Oulun yliopiston dosentti Antti Haapalainen tutkimusryhmineen sai 90 000 euroa tutkimukseensa, jossa selvitetään, mitkä tekijät käynnistävät synnytyksen. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla voitaisiin ehkäistä ennenaikaisia synnytyksiä.
Haapalaisen tutkimusryhmä on aiemmassa tutkimuksessaan jo löytänyt kandidaatteja, joilla saattaa olla rooli synnytyksen käynnistymisessä. Oulun yliopisto on selvittämässä keksinnön patentoitavuutta, sillä kyseessä voisi olla uudenlainen hoitomuoto ennenaikaisten synnytysten ehkäisemiseen. Tämä olisi kansainvälisesti merkittävä löydös.
”Suomessa noin 6 prosenttia synnytyksistä on ennenaikaisia eikä keinoja niiden ehkäisemiseen ole tähän mennessä ollut. Ennenaikaisesti syntyneillä saattaa esiintyä muun muassa vaikeuksia näön, kuulon tai oppimisen kanssa. Jokaikinen lisäpäivä äidin sisällä on aina lapselle hyväksi. Jos ennenaikaisia synnytyksiä pystyttäisiin ehkäisemään, se olisi monelta kantilta lapselle hyvä asia”, Antti Haapalainen sanoo.
Samuli Rautava: Vastasyntyneen bakteeri-infektion varhainen tunnistaminen
Turun yliopistosta suurimman yksittäisen apurahan, 80 000 euroa, sai apulaisprofessori Samuli Rautava, joka on jo pitkään tutkinut vastasyntyneille määrättyjen antibioottikuurien pitkäaikaisvaikutuksia. Nyt saamallaan apurahalla Rautava haluaa löytää keinot, jotta vastasyntyneille määrättyjä antibioottikuureja voidaan vähentää tunnistamalla infektiot tarkasti ja nopeasti.
Rautava on aiemmissa tutkimuksissaan todennut, että pojilla, jotka ovat saaneet antibioottia ensimmäisten elinpäiviensä aikana, on lieviä kasvuhäiriöitä 6-vuotiaaksi saakka. Antibiootit lisäävät myös allergisia sairauksia.
”Vastasyntyneen bakteeritulehdus on henkeä uhkaava tauti, ja käytämme paljon antibiootteja sekä vauvoilla että synnyttäjillä. Niitä kuitenkin saavat myös lapset, joilla tulehdusta vain epäillään, sillä lääkkeet määrätään oireiden perusteella. Näin toimitaan siksi, että bakteeritulehduksen varmistaminen on vaikeaa. Nyt haluamme löytää keinoja, joilla tulehdus voidaan luotettavasti tunnistaa varhain. Näin antibiootteja tarvitsisi antaa vain niille vauvoille, jotka oikeasti tarvitsevat niitä”, Samuli Rautava kertoo.
Tommi Tolmunen: REAL/SMART: Nuorten päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen ja hoito / Elimistön aineenvaihdunnalliset muutokset psyykkisissä sairauksissa
Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen sai säätiöltä yhteensä 40 000 euroa tutkimukseensa, joka koostuu kahdesta eri tutkimusosiosta. Ensimmäisessä on tavoitteena tehostaa nuorten päihteidenkäytön havaitsemista ja toisessa löytää alkaviin psyykkisiin sairauksiin liittyviä aineenvaihdunnallisia muutoksia.
Tolmunen kehittää nuorten päihteidenkäytön havaitsemiseen menetelmää, jolla voidaan tunnistaa varhainen päihteidenkäyttö ja tehdä siihen välitön mini-interventio. Tavoitteena on, että kaikilla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisilla olisi parin vuoden päästä käytössään työkaluja puuttua päihteidenkäyttöön mini-interventiolla jo varhaisessa vaiheessa.
”Monelle nuorelle mini-interventio riittää, kun se tehdään varhain”, Tommi Tolmunen sanoo.
”Tutkimuksen toisessa osiossa selvitämme, liittyykö nuorten psyykkisiin sairauksiin aineenvaihdunnallisia muutoksia. Parhaimmillaan tämä auttaisi ennustamaan sairauden kulkua ja löytämään sairauksiin yksilöllisiä hoitokeinoja, kuten syöpähoidoissa on jo yleistä. Säästettäisiin paljon inhimillistä hätää, kun toimivan hoidon löytyminen nopeutuisi eikä sairastuneen tarvitsisi esimerkiksi kokeilla monia eri lääkkeitä”, Tommi Tolmunen kertoo.
Koronapandemia on osoittanut tutkimustyön tärkeyden
”Maailmanlaajuinen koronapandemia on osoittanut, miten valtavan tärkeää tutkimustyö on. Lastentautien tutkimussäätiö on koko historiansa ajan ollut tärkeä vaikuttaja siinä, että lastentautien tutkimus ja lasten saama hoito on Suomessa maailman huippua. Apurahojen myöntämisellä tuemme tutkimusosaamisen säilymistä Suomessa myös tulevaisuudessa”, Tor Bergman, Lastentautien tutkimussäätiöstä sanoo.
Kaikki Lastentautien tutkimussäätiön myöntämät apurahat vuodelle 2022 löytyvät tästä.
- On 7.10.2021