Mullistava matka mikrobiomiin

Lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen tutkii vastasyntyneiden vauvojen ensimmäisiä ulosteita. Ne saattavat antaa vinkkejä lapsen myöhemmästä terveydestä.

”Lääketiede eli pitkään käsityksessä, että äidin kohtu olisi steriili paikka, jonne eivät bakteerit pääse. Uudet tutkimukset osoittavat, että tuo käsitys on väärä.

Tutkimme hiljattain yli 200 vastasyntyneen vauvan ensimmäisiä ulosteita, joiden avulla osoitimme, että jo ihmisen elämän ensimmäisessä ulosteessa on satoja erilaisia bakteereita. Hieman yllättäen tutkimuksemme osoitti, ettei bakteerien määrällä itse asiassa ole tekemistä sen kanssa, millainen synnytys on. Sen sijaan bakteereilla on yhteys siihen, millainen äidin raskausaika on ollut. Lapsen ensimmäistä ulostetta analysoimalla voimme nähdä, millainen on ollut äidin raskaudenaikainen elinympäristö sekä sen, onko äiti saanut antibiootteja. Pidän tätä hyvin merkittävänä löydöksenä.

Monet tutkijat ovat kiinnostuneita patogeeneista eli taudinaiheuttajabakteereista, mutta minä olen halunnut keskittyä tutkimuksessani siihen, millainen vaikutus antibiooteilla on niin sanottuihin normaaleihin bakteereihin eli mikrobiomiin. Olen kiinnostunut siitä, millainen merkitys normaaleilla bakteereilla on tavallisten lasten infektiotautien kannalta. Onko mahdollista, että raskausaika vaikuttaa mikrobien muutoksen kautta lapsen pitkäaikaiseen terveyteen vaikkapa koliikin, allergisten sairauksien tai ylipainon muodossa?

Tutkimuksissamme olemme havainneet, että lapsilla, jotka myöhemmin kehittivät koliikin, on muita vastasyntyneitä vähemmän laktobasilleja eli maitohappobakteereja ensimmäisessä ulosteessaan. Bakteerien määrä ei ollut selitettävissä synnytystavalla, mikä herättää kysymyksen siitä, onko imeväisen koliikki prosessi, joka alkaakin jo kohdussa ja johon vaikuttaa äidin elinympäristö.

Jos olisin sanonut kymmenen vuotta sitten, että mikrobiomilla voi olla merkitystä myös esimerkiksi lapsen kognitiivisille toiminnoille ja depressiolle, minun olisi ajateltu seonneen! Eläinmallit kuitenkin osoittavat, että tiettyjä stressijuttuja säädellään yllättäen suoliston kautta. Aivojen ja suoliston välinen yhteys on tiivis ja merkityksellinen.

Olemme keränneet 500 lapsen aineiston, josta tutkimme eri mikrobilajeja lapsivedestä, istukasta ja elämän ensimmäisestä ulosteesta, sekä aloittaneet aineiston analysoinnin. Nuorimmat lapset ovat 6 kuukauden ikäisiä ja vanhimmat 3-vuotiaita. Vielä kymmenen vuotta sitten yhden näytteen tutkiminen maksoi 10 000 euroa, teknologisen kehityksen ansiosta nykyään alle 20 euroa. Se tekee mahdolliseksi yhden yksittäisen potilaan sijaan useiden satojen potilaiden tutkimisen kerrallaan. Näin saamme tietoa myös todennäköisyyksistä ja yleisyyksistä.

Äideille määrätään tällä hetkellä antibiootteja aika huolettomasti. Tutkimuksessamme kysymme, aiheuttavatko ne vauvalle pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Onko mahdollista, että immuunijärjestelmä, joka on sikiöiässä vielä täysin oppimisvaiheessa, muuttuu pysyvästi mikrobien vuoksi? 5–10 viime vuoden aikana selväksi on käynyt, että tätä aihetta pitää katsoa aiempaa laajemmin. Merkityksellisiä eivät ole vain taudinaiheuttajat vaan myös normaalit bakteerit. Se on alue, josta tiedämme hyvin vähän, vaikka sillä voi olla suuri merkitys lasten terveydelle.”

Terhi Tapiainen
Lastentautien erikoislääkäri ja lasten infektiolääkäri
Kliininen opettaja, Lasten infektio-osaston ja päivystyksen vastuulääkäri (OYS, Lapset ja nuoret)

Terhi Tapiainen on toinen 3-vuotisen, määrältään 400.000 euron arvoisen senioritutkijan apurahan saaneista henkilöistä.

Lue lisää