Ravintolisä äidille saattaa parantaa pikkulapsen vastustuskykyä

Korvatulehduksien hoidossa antibioottien käyttö on vähentynyt selvästi, kiitos Paula Tähtisen tutkimuksen. Parhaillaan Tähtinen tutkii, voisiko antibioottien haittoja lapsilla vähentää antamalla odottaville äideille mikrobeihin vaikuttavaa ravintolisää.

Lastentautien erikoislääkäri Paula Tähtisellä oli lapsena usein korvatulehduksia. Hän muistaa käynnit terveyskeskuksessa. ”Äiti ja hoitaja pitivät minua paikoillani, kun lääkäri yritti puhkaista tärykalvoa. Ne eivät ole miellyttäviä muistoja”, Tähtinen sanoo. Tuohon aikaan 80-luvulla tulehtuneen tärykalvon taakse kertynyt neste haluttiin ulos ja siitä otettiin bakteeriviljelmä. Myöhemmin kivuliaista puhkaisuista luovuttiin ja hoidoksi vakiintui antibioottikuuri.

Lastentautien erikoislääkäri, dosentti Paula Tähtinen sai loppuvuodesta 2022 Lastentautien tutkimussäätiön Helena ja Niilo Hallman -palkinnon. Tähtinen on tehnyt tärkeää ja tuloksellista työtä lasten korvatulehduksen ja ylähengitystieinfektioiden hoidon kehittäjänä. Palkinnosta iloitseva Tähtinen huomauttaa, etteivät omat korvatulehduskokemukset sentään ammatinvalintaan vaikuttaneet. ”Olen aina pitänyt lapsista. Myös opettajan työ kiinnosti, mutta valitsin lääketieteellisen.”

Tähtinen sai yliopistolla kutsun osallistua suureen korvatulehdustutkimukseen. Siitä tuli hänen väitöskirjansa. Aineistoa kerättiin kolme vuotta. Sen aikana 322 lapselle annettiin korvatulehdukseen joko antibioottia tai lumelääkettä. Paula Tähtinen korostaa, että Suomessa antibiootteja ei ole koskaan annettu kevein perustein. Näin jälkikäteen voi silti arvioida, että aiemmin lääkärit määräsivät antibiootteja turhan herkästi, ilman tarkkaa diagnoosia. ”Aiemmin jo korvan punoitus saattoi riittää antibioottipäätökseen. Tiedämme, että alle kaksivuotiaan lapsen korvat punoittavat herkästi jo pelkän itkun takia.”

Tähtisen työryhmän tutkimustulokset ovat sittemmin muuttaneet lasten korvatulehdusten hoitokäytäntöjä maailmanlaajuisesti. Olennaista on antibiootin kohdentaminen ainoastaan niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Nykyisin lapsen antibioottikuuri edellyttää kolmen kriteerin täyttymistä: lapsella on äkillisen infektion oireita, välikorvassa on nestettä ja lampulla katsottaessa tärykalvolla näkyy äkillisen tulehduksen merkkejä, kuten pullotusta. ”Silti kaksi kolmesta korvatulehduksesta paranee ilman antibioottia.” Yleisesti lasten korvatulehdukset ovat vähentyneet, kiitos muun muassa pneumokokkirokotteen.

Paula Tähtinen kertoo tekevänsä unelmatyötä, itse asiassa kolmea erilaista tehtävää. Lapsipotilaita hän hoitaa Turun yliopistollisen keskussairaalan infektio-osastolla sekä päivystyksessä. Kliinisen potilastyön lisäksi Paula Tähtinen opettaa lääkäriopiskelijoita. Myös oma tutkimustyö jatkuu.

Parhaillaan Tähtinen on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan, voisiko vastasyntyneiden lasten elimistön vastustuskykyä parantaa tarjoamalla odotusaikana ravintolisää vauvojen äideille. Se vaikuttaa äidin suoliston ja nenänielun mikrobiostoon lisäämällä niin sanottujen hyvien bakteerien määrää.

Tutkimuksessa on mukana 50 äitiä, jotka nauttivat päivittäin jauhemaista ravintolisää nesteeseen sekoitettuna, pari kuukautta ennen synnytystä ja pari sen jälkeen. Tuloksia on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua, kun syntyvien vauvojen infektiosairastavuutta, allergioita ja suoliston terveydentilaa on saatu seurattua riittävästi. Tällaisia perinteisestä lääketieteestä katsottuna varsin rohkeita ja poikkeavia tutkimushankkeita on saatu käyntiin Tähtisen iloksi useita.

”Itse opin tällaista boksin ulkopuolelle katsomisen näkökulmaa Bostonissa, jossa olin pari vuotta tutkijana.” Rahoitus tuohon tutkijapestiin tuli muun muassa Lastentautien tutkimussäätiöltä. Tähtinen korostaa, että samalla kun valtion tuki lääketieteen tutkimukselle koko ajan vähenee, nousee yksityisten säätiöiden, kuten Lastentautien tutkimussäätiön merkitys entisestään.

Paula Tähtinen ei ole vielä päättänyt, mihin hän Hallman-palkintonsa, 15.000 euroa, tulee käyttämään. Haastattelun aikaan sairaalassa on infektiosuma ja työpäivät venyvät. Se on Tähtiselle tuttua. Hän arvostaa sitä, että käytännön työssä eteen tulee jatkuvasti kysymyksiä, joita tekee mieli tutkia. Osa niistä saa rahoituksenkin.

”Toivon, että jatkossa voimme löytää keinoja antibioottien käytön vähentämiseen ja estää sillä tavoin myös bakteerien antibioottiresistenssin kehittymistä.”